Kevään korvilla monet pohtivat parannuksia mökin wc-asioihin. Toiveissa on usein mahdollisimman lähellä vesivessaa oleva kuivakäymälä, joka ei haise eikä johda ongelmiin. Mökkivessaa valitessa kannattaa muistaa, että yhtä, kaikille sopivaa patenttiratkaisua ei ole olemassa. Se mikä toimii naapurillasi, ei välttämättä toimikaan teillä, jos esimerkiksi vessan käyttäjiä on paljon enemmän.

Valitettavan usein valinta tehdään esimerkiksi käymälän ulkonäköön perustuen: valkoinen ja tyylikäs käymälä on myös hajuton ja toimiva – vai onko sittenkään? Hutihankintojen välttämiseksi kannattaa lukea ainakin nämä viisi vinkkiä, jolla voi välttää suurimmat sudenkuopat.

Juuri teille sopiva käymälä – harkitse ja tutustu valikoimaan

Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että mitä enemmän käyttäjiä käymälällä on, sitä suuremmaksi kasvavat toteutuksen vaatimukset. Mökkivessa pariksi kesäviikoksi yhdelle lomalaiselle voi olla melkein mikä pieni yöastia tahansa, mutta jos käyttöä on vähänkään enemmän, niin valintaa on syytä pohtia kunnolla. Käymäläkapasiteettia on oltava riittävästi oman mökin käyttäjäkuntaan nähden. Lisäksi on huomioitava monta muuta seikkaa toteutuksessa: tila, käymälän huolto, sähkön saatavuus, energian tarve, jätteen käsittely, budjetti jne.

Kuivakäymälämalleja ja tekniikoita on paljon ja niissä on yllättävänkin paljon eroja. Myös muiden kokemuksia netissä ja tuttavilta voi kysellä, mutta välttämättä niistä ei ihan suoraan voi ottaa mallia, koska tarpeet ja toteutusmahdollisuudet vaihtelevat. On melko yleistä, että sama käymälämalli eri tavoin asennettuna ja erilaisella käyttäjäprofiililla saa arvosanaksi toiselta 6+ ja toiselta 10. Myös ihmisten mieltymyksissä on paljon eroja: toinen pitää pientä sähkönkulutusta tärkeänä, toinen panostaa huollon helppouteen. Huomionarvoista on myös, että pienet käytännön asiat, kuten tuuletus, kuivikkeen käyttö jne. saattavat vaikuttaa lopputulokseen yllättävän paljon.

Jos et kuitenkaan halua käyttää aikaasi kaikkiin vaihtoehtoihin tutustuen – on olemassa oikopolku: ota yhteyttä meihin Pikkuvihreisiin! Usein lyhyellä haastattelulla pystymme suosittelemaan ratkaisuja, jotka palvelisivat juuri teitä parhaiten.

Vessa on kriittinen juttu – toimiiko tekniikka?

Markkinoille on viime vuosina tullut paljon moderneja käymälöitä, joissa on paljon sisäänrakennettua tekniikkaa: sähkövastuksia, elektroniikkaa, näköesteitä, jousia, useita liikkuvia osia. Mikäli valintasi osuu tällaiseen malliin, kannattaa valmiiksi kuitenkin miettiä – mitä jos tekniikka pettää tai tulee sähkökatkos? Osaanko itse huoltaa tai mistä saan apua ja millä aikataululla? Mökkisesongin aikana voi tulla pitkiä viiveitä siihen, että saa ongelmaan ulkopuolista apua. Siksi suosittelemme – aina kun se on mahdollista -säilyttämään vanhan puuceen käytössä varajärjestelmänä, vaikka uusi moderni käymälä otetaan käyttöön.

Meidän filosofiamme Pikkuvihreässä on välttää kaikkea ylimääräistä, herkkää tekniikkaa käymälöissä. Harva osaa tai on innostunut vapaa-ajallaan kuittailemaan virhekoodeja tai virittelemään varaosia pöntön sisään samalla kun jono vessaan kasvaa. Toimintavarmat, yksinkertaiset ratkaisut ovat usein parhaita – etenkin, kun niidenkään kanssa tarvitse mukavuudesta tinkiä lainkaan.

Kahden vessan taktiikka voi olla paras

Kuivakäymälää hankkiessa voi olla parempi jo heti lähtökohtaisesti miettiä kahden tai jopa useamman vessan järjestelmää. Miksi näin? Mökillä oleskellaan usein paljon ulkona ja laajalla alueella. Toisaalta – sisätilat voivat olla niin rajalliset, että sinne ei ainakaan kovin isoa käymälää saa sijoitettua. Yleinen ”kombo” on esimerkiksi kompostoiva käymälä puuceessä ja sisätilassa vaikkapa pakastava käymälä tai pieni yöastia. Tällöin ulkohuussi on päävessa, jota käytetään eniten ja sillä on suuri kapasiteetti, kuten esimerkiksi Green Toilet 330 kompostikäymälällä. Sisävessa on ”kakkosvessa”, jota käytetään lähinnä yöllä, talvella, pimeällä – aina kun ulkokäymälään ei ole mukava mennä. Tällainen yhdistelmäratkaisu toimii monille mökkiläisille ja budjettikin pysyy vielä kohtuullisena.

Ilmastoinnin ja virtsan erottelun merkitystä ei voi liikaa korostaa

Useimmiten mökin wc on vedetön kuivakäymälä. Termi ”wc” onkin tässä yhteydessä harhaanjohtava, sillä se tulee englannin kielen sanoista water closet eli vesivessa. Toisin kuin wc-pönttö, niin kuivakäymälälaite vaatii lähes aina jonkin tuuletuksen, jotta ilmavirta kulkee kuivakäymälästä oikeaan suuntaan eli ulos vessasta. Eli käänteisesti ajatellen – jos tuuletusta ei ole järjestetty, voi käymälän haju vähintäänkin matalapaineella tunkea sisätilaan. Voidaankin todeta, että ilmastointi on kuivakäymälässä yhtä tärkeä kuin vesivessassa huuhtelu.

Sen lisäksi, että tuuletuksella ehkäistään hajuhaittoja, sillä myös tehostetaan kompostoitumista ja vähennetään käsiteltäväksi tulevan nesteen määrää. Markkinoilla olevissa käymälöissä on usein valmiina tuuletusputkipaketti, jolla ilmastoinnin saa asennettua seinän tai katon läpi ulos. Aika usein ilmastointia kannattaa tehostaa joko sähköisellä, aurinko- tai tuulivoimalla käyvällä tuulettimella. Etenkin asennuksissa sisätiloihin, on erillinen tuuletin lähes pakollinen osa järjestelmää.

Toinen keskeinen tekninen ominaisuus hajuttomuuden takaamiseksi on toimiva virtsan erottelu kiinteästä käymäläjätteestä. Ennen kompostoivien käymälöiden yleistymistä toimitti ”mökkivessan” virkaa iso saavi, johon kaikki käymäläjäte vaan tippui. Tämä saavimalli oli usein pahasti mätänevä, kärpäsiä kuhiseva hajupommi, jonka käytöstä ja tyhjennyksestä on täällä Pikkuvihreässäkin kuultu lukuisia kauhutarinoita. Jotta käymäläjätteet eivät pääsisi mätänemään vaan kompostoituisivat, on ylimääräisen nesteen erottelu massasta ehdottoman tärkeää. Poikkeuksena ovat pieneen ja/tai väliaikaiseen käyttöön tarkoitetut yöastiat sekä pakastava käymälä.

Mieti käymäläjätteen koko kierrätysketju ennalta

Kuten artikkelin alussa jo viittasimme, turhan usein käymälän valinta keskittyy itse pönttöön, vaikka harvoin se kuivakäymäläjärjestelmässä itsessään tekee yhtään mitään. Se on vain vessan ”käyttöliittymä”, mutta tietysti sellainen näkyvä ja vesivessasta kaikille tuttu osa. Tärkeämpää kuitenkin olisi miettiä koko järjestelmää kokonaisuutena ja etenkin sitä, miten käymäläjätteen käsittely toteutetaan omalla tontilla omatoimisesti. Tähän asiaan liittyy myös ympäristönsuojelu sekä kunnan määräykset, eikä se siksi ole täysin kiinteistön omistajan päätettävissä, miten käymäläjätteensä käsittelee.

Iso osa mökkien kuivakäymälöistä on kompostoivia, mutta paljon löytyy myös esimerkiksi polttavia ja pakastavia käymälöitä. Kaikilla näillä on erilainen jätteen loppukäsittely, mikä vaikuttaa mökin huoltoon. Tärkeää on ennalta selvittää, millainen käymälän huolto on ja pystyykö siitä itse tai vaikkapa mökkitalkkarin avustuksella suoriutumaan.

Etenkin mökkeilyn aloittavia saattaa pelottaa tai ainakin arveluttaa ajatus oman käymäläjätteensä käsittelystä. Me Pikkuvihreässä rauhoitamme epäilijöitä, että kuivakäymälän huollosta on mahdollista tehdä helppoa ja ihan mukavaakin hommaa. Jotain tyydytystä voi nykyajan teknistyneessä maailmassa saada siitä, että pystyy kierrättämään omat tuotoksensa turvallisesti omalla tontilla luonnon kiertokulkuun. Pyykkipojat nenästä voi jättää pois ja homman voi tehdä jopa ”puku päällä” -kuten eräs asiakkaamme taannoin totesi! Samalla se on hieno ekoteko: vettä säästyy, vesistöt säilyvät puhtaina ja arvokkaat ravinteet palautuvat luontoon. Vinkkejä ja ohjeita puuceen huoltoon löytyy esimerkiksi Mökillä.fi Ulkohuussin tyhjennys -artikkelista.

Jätä meille yhteystietosi niin mietitään yhdessä mökkisi wc-asiat kuntoon: