English
Ei-erottelevat ja erottelevat kuivakäymälät
Ei-erottelevat ja erottelevat kuivakäymälät – mikä sopii sinulle?
Kuivakäymälöitä on kolmea päätyyppiä, ja ne eroavat toisistaan siinä, miten ja missä vaiheessa virtsa ja kiinteä jätös erotetaan toisistaan. Oikean vaihtoehdon valintaan vaikuttavat käyttäjämäärä, ilmasto, huoltomahdollisuudet ja paikalliset säädökset – yhtä oikeaa vastausta ei ole. Tässä käydään läpi kolme päätyyppiä ja niiden hyvät ja huonot puolet.
Mitä ovat ei-erottelevat käymälät?
Ei-erottelevassa käymälässä virtsa ja kiinteä jätös päätyvät samaan astiaan sekoittuneina. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi perinteiset saaviin perustuvat huussit ja yöastiat.
Hyvät puolet: edullinen ja usein tee-se-itse-toteutettava ratkaisu, joka sopii hyvin lyhytaikaiseen tai yöaikaiseen käyttöön.
Huonot puolet: vaatii käyttäjältä huolellisuutta hajuhaittojen välttämiseksi, ja jäte on jälkikompostoitava asianmukaisesti lainsäädännön mukaisesti. Ratkaisu ei sovi hyvin jatkuvaan käyttöön tai useiden käyttäjien talouksiin, sillä sekoittunut jätös alkaa herkästi haista.
Ei-erottelevan, esim. yöastian voi saada toimivaksi runsaalla kuivikkeen käytöllä, jolloin ylimääräinen neste imeytyy kuivikkeeseen – etenkin, jos käyttö on vähäistä. Tällöinkin pitää jätteen jatkokäsittely olla kunnossa, esimerkiksi tähän tarkoitukseen varatussa käymäläjätekompostorissa.
YHTEENVETO
| + edullisia, monesti tee-se-itse malleja |
| + pienessä ja esimerkiksi yö-käytössä tuovat ison avun |
| – käyttäjän pitää olla valveutunut, jotta hajuhaittoja ei synny |
| – jälkikompostointi pitää hoitaa asianmukaisesti joka tapauksessa |
| – eivät sovellu useammalle käyttäjälle ja/tai jatkuvaan käyttöön |
Mitä ovat virtsan suoraan istuimessa erottelevat kuivakäymälät?
Virtsan erottelevilla käymälöillä tarkoitetaan malleja, joissa on istuimessa edessä virtsakaukalo, jota pitkin neste ohjautuu omaan keräilyynsä ja kiinteä jäte omaansa.
Hyvät puolet: Tuottaa runsaasti puhdasta virtsaa, jota voi käyttää lannoitteena suoraan. Hajuhaitat ovat pieniä, koska kiinteä jätös ei pääse mätänemään, ja kuivikettakin tarvitaan vain vähän.
Huonot puolet: virtsaa kertyy paljon – jopa 10 litraa vuorokaudessa – joten säiliö on tyhjennettävä säännöllisesti ja pissalle tulisi olla sopiva jatkokäyttö, esimerkiksi puutarhan lannoituksessa. Kaksiosainen istuin voi tuntua vieraalta osalle käyttäjistä, ja laitteen asennus ja käyttö vaativat huolellisuutta. Esimerkiksi miesten on istuttava käytön ajan, ja kalkkisaostumat voivat tukkia letkuja.
YHTEENVETO
| + paljon ravinnerikasta virtsaa ekolannoitteeksi – kotitarveviljelijöiden suosikki! |
| + hajuhaitat harvinaisia, jos asennus ja käyttö on ohjeen mukaista |
| + kiinteää jätettä jää vain pieni määrä kompostoitavaksi |
| + kuiviketta ei tarvita lainkaan tai hyvin vähän |
| – virtsan varastointi etenkin talvella ja ei-kasvukaudella, kun käyttöä puutarhassa ei ole |
| – virtsan määrä, jos kaikki käsittely hoidetaan ilman apuvälineitä |
| – erottelevan istuimen käyttö: vaatii hieman orientoitumista käyttäjältään, jotta kaikki osuu kohdalleen. Miesten on aina asioitava istualtaan ja paperit laitetaan kiinteän jätteen puolelle. |
| – virtsaletkun pito puhtaana ja avonaisena, koska kalkkia muodostuu nopeasti |
Esimerkkejä erottelevista käymälöistä
Mitä ovat jälkierottelevat kuivakäymälät?
Jälkierottelevassa mallissa, joita Suomessa pääosa kompostoivista käymälöistä on, virtsa ja kiinteä jätös sekoittuvat käytön aikana tavallisella yhden aukon istuimella, ja neste erotetaan vasta kompostisäiliössä. Talteen jäävää nestettä kutsutaan suotonesteeksi.
Kompostikäymälän rakenne erottaa ylimääräisen nesteen automaattisesti.
Hyvät puolet: Käyttö on helppoa ja tuttua, sillä istuin on yksinkertainen ja yhden aukon malli. Suotonestettä kertyy huomattavasti vähemmän kuin suoraan erottelevissa malleissa – muutama desilitra päivässä verrattuna kymmeneen litraan – ja kompostoituminen pääsee alkamaan jo käytön aikana.
Huonot puolet: Kuivikkeen käyttö on välttämätöntä, ja suotoneste on käsiteltävä asianmukaisesti, koska se sisältää ulostebakteereja. Käsittelytapoja ovat esimerkiksi kaataminen syötäväksi kelpaamattomien kasvien juurelle kuivalle maalle, 6–12 kuukauden varastointi ennen käyttöä puutarhalannoitteena, tai ravinteiden sitomiseen tarkoitetun suodattimen käyttö. Jos kuivikkeen määrä jää vähäiseksi tai tekniikassa on vikaa, hajuhaittoja voi esiintyä
YHTEENVETO
| + helppokäyttöisiä, käyttäjä ei yleensä voi tehdä mitään väärin |
| + suotonesteen selvästi vähäisempi määrä verrattuna eroteltuun virtsaan |
| + kompostointi alkaa jo käytön aikana ja massaan tuleva urea kiihdyttää prosessia |
| – kuivikkeen käyttö pakollista |
| – suotoneste pitää käsitellä hallitusti |
| – hoitamattomana tai virhetilanteissa voi aiheuttaa hajuhaittaa |
Esimerkkejä kompostikäymälöistä
Siis erotellako vai eikö erotella – ja jos niin miten?
Yhtä ylivertaista ratkaisua ei ole – valinta riippuu monesta tekijästä. Suoraan erottelevat mallit ovat suosittuja esimerkiksi Ruotsissa, kun Suomessa jälkierottelevat kompostikäymälät ovat yleisempiä. Valintaan vaikuttavat myös käyttäjämäärä ja käytön aktiivisuus, ilmasto ja vuodenaika sekä käytössä olevat tuuletus- ja huoltoratkaisut.
Omasta kokemuksestamme suosittelemme jälkierottelevaa ratkaisua useimmille käyttäjille, mutta paras vaihtoehto on aina yksilöllinen – kannattaa punnita omaa tilannetta ennen valintaa.
