Kompostointi

Miten valitsen kompostorin?

Jos kompostointi ei aiemmin ole tuttua puuhaa, on ilmassa yleensä paljon kysymyksiä liittyen itse kompostoriin. Me Pikkuvihreässä haluaisimme kuitenkin painottaa, että itse kompostorilaite on vain osa onnistunutta biojätteen kompostointia – ja ehkä ei edes se tärkein. On mahdollista hankkia markkinoiden kallein lämpökompostori ja epäonnistua hommassa tai toisaalta saada erinomaisia tuloksia vaikka itse tehdyllä biokompostorilla.

Kompostorin valinnassa kannattaa lähinnä kiinnittää huomiota sopivaan kokoon. Jos biojätettä muodostuu vain kesällä, kuten esimerkiksi mökkeillessä, pärjää pienemmällä max 200 litran eristämättömällä kompostorilla, kuten esimerkiksi Pikkuvihreän rumpukompostori. Jos taas kompostoi ympärivuotisesti, pitää miettiä lämpökompostorimalleja ja riittävää tilavuutta, mielellään vähintään 300 litraisia säiliöitä. Keittiöjätekompostorin pitää myös olla suljettu niin, että sinne eivät jyrsijät pääse. Suurissa talouksissa tai vaikkapa pienissä taloyhtiöissä kannattaa harkita kahden kompostorin systeemiä, jossa toista täytetään ja toinen saa maatua rauhassa. Tämä eräkompostointisysteemi on vaivaton vaihtoehto.

Käymäläjätteen kompostoinnille on vielä erityisvaatimuksia, sillä raakaa käymäläjätettä ei saa päästää luontoon. Tällöin pitää kompostorin olla sekä kannellinen, että pohjasta tiivis, että neste ei pääse valumaan ulos. Toisaalta kompostorin pitäisi pystyä erottamaan massasta liiallinen neste, jotta kompostointi yleensä lähtisi liikkeelle. Meillä on valikoimassamme esimerkiksi Käymäläjätekompostori Green, joka täyttää vaatimukset.

Miten onnistun kompostoinnissa?

Netti on pullollaan ohjeita kompostointiin. Siitä voi tehdä virheellisen päätelmän, että kyse olisi monimutkaisesta asiasta, mutta onneksi ei! Itse asiassa kovin yksityiskohtaiset ohjeet voivat jopa olla huonoja. Kyse on luonnon mekanismeista, joihin vaikuttavat kaikki ne olosuhteet, jotka kussakin taloudessa ja pihamaalla vallitsevat. Muutamia perusperiaatteita kannatta kuitenkin ottaa heti haltuun:

• kompostoitumisen ykkösvihollinen on liiallinen märkyys, koska silloin massa mätänee – ei kompostoidu. Käytä siis kuiviketta riittävästi!
• kakkosvihollinen on etenkin kesällä kuivuus – silloin prosessi hidastuu, jopa pysähtyy tyystin. Paras apu tähän olisi pissata kompostiin, koska urea kiihdyttää kompostointia, mutta vesikin käy!
• Kolmas ”peikko” on hapettomuus. Liian tiivis massa tai umpinainen astia aiheuttaa sen, että kompostin mikrobit eivät saa happea. Tämäkin saa prosessin pysähtymään ja mätänemisen liikkeelle. Muista siis säännöllisin väliajoin ilmastaa kompostiasi talikolla tai sekoituskepillä.

Lyhyenä yhteenvetona voisimme sanoa tässä, että onnistunut kompostointi riippuu vähintään yhtä paljon kompostoijasta kuin välineistä. Pienellä vaivalla ja huolenpidolla on mahdollista saada hyvää multaa ja maanparannusainetta omasta biojätteestä. Kannustamme kokeilemaan rohkeasti!

Jos tämä tai vastaavat aiheet kiinnostavat, liity Huussiklubiimme ja saat silloin tällöin sähköpostiisi lisää ekoaiheista luettavaa.

Lue lisää Pikkuvihreän blogista:

Kompostoijan vuosikalenteri: Luontoystävällinen matka vuoden ympäri