Taas on some räjähtänyt ja monet kauhistelleet sääntö-Suomen ottavan uuden aluevaltauksen, kun uusista tarkastuksista kotitalouksien biojätteiden käsittelyyn on uutisoitu medioissa. Itse asiassa olin mukana tässä ihmettelijöiden kuorossa, kunnes sain kesällä Lounais-Suomen Jätehuollon kompostointi-illassa lisää tietoa, mistä oikein on kysymys.

Kotitalouden jätteiden lajittelu on tähän saakka ollut täysin yksilönvapauden piirissä ja sitä on edistetty valistuksella sekä tarjoamalla entistä enemmän mahdollisuuksia lajitellun jätteen vastaanottoon. Joillakin alueilla on myös ollut käytössä asiakasalennuksia sekajätteen keruusta, jos taloudessa on esimerkiksi ryhdytty kompostoimaan keittiön biojäte. Eli – porkkanaa tarjoamalla on yritetty saada biojätteen osuutta laskemaan sekajätteen joukossa.

No, porkkana ei ole toiminut toivotulla tavalla, ja Suomi on perässä sekä tavoitteista että monista muista EU-maista tässä. Biojätteen erilliskeräyksen aste on tällä hetkellä noin 42 %. Tämä lajiteltu biojäte päätyy onnellisesti kiertoon ja sitä voidaan käyttää mm. fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Erinomaisen tärkeä juttu siis! Jo ensi vuonna tavoite on biojätteen keräykselle olisi 60 % ja siitä eteenpäin vuonna 2027 jo 65 %. Nykyisellä menolla ja tahdilla ei tavoitteisiin tulla pääsemään, vaan on itse asiassa vaarana, että niistä jäädään jälkeen vielä selvemmin. (Lähde: Biokierto.fi)

Ei siis ihme, että porkkanan sijasta esiin kaivetaan nyt keppiä. Ensin asetuksen piiriin tänä vuonna tulevat asuinkiinteistöt, joissa on viisi tai enemmän taloutta. Reilun vuoden päästä biojätteen erilliskeräys tulee koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä taajamissa, joissa on yli 10.000 asukasta. Yksi muoto hieman tiukemmasta ohjauksesta ovat nämä paljon parjatut kompostitarkastukset. Ideana viranomaisella on ollut kartoittaa nykytilannetta sekä samalla antaa ohjeistusta kotikompostointiin. On aika ymmärrettävää, että tarkkaa ohjausta on vaikea viranomaisenkaan antaa, kun ei oikein tiedetä, miksi me laahaamme perässä tässä tärkeässä tavoitteessa.

Huomionarvoista tässä uudistuksessa on, että selvästi eri alueilla Suomessa edetään hieman eri tahtiin ja ohjeistus sekä aikataulu eri jätehuoltoalueilla on erilaista. Tämän vuoksi emme tässä nyt annakaan mitään tarkkoja ohjeita, vaan kehotamme hakeutumaan paikallisen jätehuollosta vastaavan viranomaisen sivuille. Sieltä löytyy takuulla lisää tietoa ja varmasti myös yhteystietoja, jos haluaa henkilökohtaista neuvontaa.

Eli – ehkä ei kannata kompostitarkastajaa pelätä. Tämä uhka on monelle oikeasti mahdollisuus oppia uutta ja kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutostalkoissa. Netti on pullollaan ohjeita kompostointiin, eikä oikeasti mitään kovin pahaa voi tapahtua, vaikka ensin harjoittelisikin hieman heikommalla menestyksellä. Meidän kokemuksemme Pikkuvihreässä on, että kompostointiin liittyy monella aika paljon turhia pelkoja. Vaikea on sanoa, että mistä epäluulot kumpuavat. Toivon kuitenkin, että mahdollisimman moni ymmärtäisi, millaisesta hukasta on kyse, kun biojätettä poltetaan sekajätteessä ja motivoituisi sitä kautta lajittelemaan sen asianmukaisesti. Sillä niinhän se on, että vailla kiertotalouden ymmärrystä osana isompaa kokonaisuutta, voi sääntöjen tiukennukset tuoda vain kompostoreita takapihoille tyhjänä seisomaan ja lisää jupinaa sääntö-Suomesta. Tämä on iso tiedotushaaste meille kaikille. Kerro siis sinäkin kaverillesi, miksi biojätteen lajittelu on tärkeää!